Sähköauton latausasema kotiin – asennus, teho ja käyttö

Sähköauton latausasema kotiin kannattaa valita kodin sähköjärjestelmän, auton latauskyvyn ja oman ajotarpeen perusteella. Suurin mahdollinen kilowattiluku ei automaattisesti tee laitteesta parasta vaihtoehtoa. Useimmille kotitalouksille tärkeämpiä ominaisuuksia ovat turvallinen asennus, dynaaminen kuormanhallinta, latauksen ajastus ja se, että yön aikana saadaan takaisin tavallisessa arjessa kulutettu energia.

Kotilataus muuttaa auton energiakulut osaksi sähkölaskua. Siksi hankintaa arvioidessa kannattaa seurata sekä sähkön hintaa että vaihtoehtoisten käyttövoimien kustannuksia. Polttoaineen hinnan vertailu antaa taustaa bensiinin ja dieselin hintatasosta, mutta sähköauton latauskustannus määräytyy kodin sähkösopimuksen, siirtomaksujen, verojen ja lataushäviöiden perusteella.

Miksi varsinainen kotilatausasema on tavallista pistorasiaa parempi?

Kiinteä latausasema on suunniteltu pitkäkestoiseen ja toistuvaan sähköauton lataamiseen. Se kommunikoi auton kanssa, rajaa latausvirran turvalliselle tasolle ja mahdollistaa esimerkiksi kuormanhallinnan sekä ajastuksen. Tavallinen suko-pistorasia on hyödyllinen tilapäisenä tai hitaana vararatkaisuna, mutta sitä ei ole lähtökohtaisesti suunniteltu jatkuvaan suureen kuormaan.

Tukesin sähköauton latausohjeen mukaan suko-pistorasiasta ladattaessa suositeltu virta on enintään 8 A. Pistorasian kunto on tarkistettava, latauslaitteen painoa ei pidä jättää roikkumaan liitoksen varaan eikä jatkojohtoa tai erillistä kellokytkintä suositella. Päivittäiseen kotilataukseen asianmukaisesti asennettu latausasema on siten sekä käytännöllisempi että turvallisempi ratkaisu.

Kuinka suuri latausteho kotiin tarvitaan?

Kodin AC-latauksessa yleisiä teholuokkia ovat 3,7 kW, 7,4 kW, 11 kW ja 22 kW. Todellinen latausteho määräytyy kuitenkin aina kokonaisuuden heikoimman lenkin mukaan. Rajoittava tekijä voi olla latausasema, auton sisäinen AC-laturi, sähköliittymä, kaapelointi tai kuormanhallinnan asettama hetkellinen raja.

*Laskennallinen energia ilman lataushäviöitä ja auton mahdollisia tehorajoituksia. Akku ei välttämättä ota nimellistehoa vastaan koko latauksen ajan.

11 kW vai 22 kW latausasema?

11 kW latausasema on monessa suomalaisessa pientalossa käytännöllinen kompromissi. Se käyttää kolmivaiheisesti 16 ampeeria ja pystyy lisäämään yön aikana energiaa enemmän kuin useimmat henkilöautot tarvitsevat tavallisen työpäivän ajoihin. Jos autolla ajetaan esimerkiksi 60 kilometriä päivässä ja kulutus on 20 kWh/100 km, akkuun on palautettava noin 12 kWh sekä lataushäviöt. Tämä onnistuu 11 kW asemalla teoriassa reilussa tunnissa ja 3,7 kW teholla muutamassa tunnissa.

22 kW kuulostaa houkuttelevalta, mutta hyöty jää pieneksi, jos auton sisäinen AC-laturi ottaa vastaan vain 11 kW. Lisäksi 22 kW vaatii yleensä 3 × 32 A kuormituksen, mikä voi ylittää talon pääsulakkeiden tai liittymän käytännöllisen kapasiteetin. Pelkän suuremman nimellistehon vuoksi ei yleensä kannata kasvattaa sähköliittymää, ellei nopeammalle kotilataukselle ole todellista ja toistuvaa tarvetta.

Dynaaminen kuormanhallinta suojaa pääsulakkeita

Dynaaminen kuormanhallinta mittaa kodin muuta sähkönkäyttöä ja säätää auton lataustehoa automaattisesti. Kun sauna, liesi, lämminvesivaraaja tai sähkölämmitys nostaa kulutusta, järjestelmä pienentää latausvirtaa. Kun muu kuorma laskee, latausteho palautuu. Näin sähköauto käyttää vapaana olevan kapasiteetin ilman, että pääsulakkeita kuormitetaan tarpeettomasti.

Kuormanhallinta on erityisen tärkeä sähkölämmitteisessä omakotitalossa ja kohteessa, jossa pääsulakkeet ovat melko pienet suhteessa suunniteltuun lataustehoon. Se voi myös olla edullisempi ratkaisu kuin liittymäkoon kasvattaminen. Tarjousta pyydettäessä kannattaa varmistaa, sisältyvätkö mittausanturit, tiedonsiirto ja käyttöönotto kokonaishintaan vai myydäänkö ne erillisenä lisävarusteena.

Mitä sähköasentaja tarkistaa ennen asennusta?

Latausaseman asennus on kiinteä sähkötyö, joten sen tekee sähköalan ammattilainen. Ennen tarjousta asentajan on hyvä selvittää ainakin pääsulakkeiden koko, sähkökeskuksen vapaa tila, olemassa olevien suojalaitteiden soveltuvuus, kaapelireitti, asennuspaikan sääolosuhteet ja mahdollinen tarve kuormanhallinnalle. Samalla tarkistetaan, vaatiiko toteutus keskuksen muutoksia, maankaivuuta tai läpivientejä.

Latauspisteelle tehdään yleensä oma syöttö ja sen edellyttämät ylivirta- sekä vikavirtasuojaukset. Tarkka ratkaisu riippuu latausasemasta, koska osa tasavirtavikasuojauksesta voi olla sisäänrakennettuna laitteeseen. Ostajan kannattaa pyytää kirjallinen tarjous, jossa laite, kaapelit, suojalaitteet, kuormanhallinta, asennustyö, mittaukset ja käyttöönottodokumentit on eritelty.

Paljonko sähköauton latauspiste kotiin maksaa?

Latausaseman hinta ei muodostu vain seinään tulevasta laitteesta. Kokonaishintaan vaikuttavat kaapelointimatka, sähkökeskuksen muutokset, kuormanhallinta, asennustapa, läpiviennit ja mahdolliset pihatyöt. Siksi kahden saman latausaseman kokonaiskustannus voi olla eri taloissa hyvin erilainen.

Tarjouksia vertaillessa olennaista on sama sisältö, ei vain alin loppusumma. Edullinen paketti voi rajata kaapeloinnin hyvin lyhyeksi tai jättää kuormanhallinnan, suojalaitteet ja matkakulut lisälaskulle. Verohallinnon mukaan kotilatausaseman asennustyö voi kuulua kotitalousvähennyksen piiriin. Vähennys koskee työn osuutta, ei laitetta tai tarvikkeita, joten laskuun kannattaa pyytää selkeä erittely ja tarkistaa voimassa olevat ehdot Verohallinnolta.

Älylataus ja sähkön hinnan hyödyntäminen

Älykäs kotilatausasema voi ajoittaa latauksen halvoille tunneille, rajoittaa maksimitehoa ja näyttää ladatun energian. Pörssisähköä käyttävässä kodissa ajastus voi pienentää energiaosuuden kustannusta, jos auto on kytkettynä useita tunteja eikä akun tarvitse täyttyä heti. Ajastuksen voi tehdä auton, latausaseman tai erillisen energianhallintapalvelun kautta, mutta päällekkäisiä ajastuksia kannattaa välttää.

Kun latausta ohjataan hinnan mukaan, vertailuun kannattaa ottaa koko sähkön kokonaishinta eikä vain spot-hinnan halvin tunti. Sähkön hinta spot auttaa seuraamaan markkinahinnan vaihtelua, mutta siirto, verot ja sopimuksen marginaali tulevat lisäksi. Latausaseman kulutusraportti helpottaa oman auton todellisten energiakulujen seurantaa.

Paljonko kotilataus maksaa 100 kilometrille?

Yksinkertainen laskukaava on auton kulutus kerrottuna sähkön kokonaishinnalla. Jos auto kuluttaa 20 kWh/100 km, lataushäviöt huomioiva verkosta otettu energia voi olla esimerkiksi 22 kWh. Kun sähkön kokonaishinnaksi oletetaan esimerkin vuoksi 0,16 €/kWh, sadan kilometrin energiakustannus on 22 × 0,16 € = 3,52 €. Kyse on laskentaesimerkistä, ei tämän hetken sähkön hinnasta.

Samaa logiikkaa voi käyttää eri käyttövoimien vertailuun. Sivulla vertaa auton energiakuluja voi arvioida matkan kustannuksia ja suhteuttaa kotilatauksen hinnan bensiini- tai dieselauton polttoainekuluihin.

Turvallinen käyttö ympäri vuoden

Latauskaapeli kannattaa säilyttää niin, ettei se jää ajouralle, veden kerääntymiskohtaan tai lasten ulottuville. Pistokkeet ja kaapeli tarkistetaan säännöllisesti vaurioiden, lian ja kosteuden varalta. Viallista tai poikkeavasti kuumenevaa laitetta ei käytetä, vaan virta katkaistaan ja asia tarkistutetaan ammattilaisella.

Pakkasella auto voi käyttää osan energiasta akun ja matkustamon lämmitykseen, jolloin verkosta otettu energiamäärä kasvaa ja lataus voi hidastua. Kotilataus helpottaa esilämmitystä ennen lähtöä. Aihetta käsitellään tarkemmin oppaassa sähköauto talvikäytössä.

Kiinteä kaapeli vai Type 2 -pistorasia?

Kiinteä latauskaapeli on arjessa nopea: kaapeli otetaan telineestä ja kytketään autoon. Haittana on, että ulkona oleva johto kerää likaa ja laitteen vaihto tai eri liitintyypin käyttö voi olla jäykempää. Type 2 -pistorasialla varustettuun asemaan käytetään irrotettavaa kaapelia. Ratkaisu näyttää siistiltä silloin, kun auto ei ole paikalla, mutta kaapeli täytyy ottaa esiin ja säilyttää erikseen.

Kotona AC-lataus on yleensä edullinen ja akulle lempeä tapa täydentää päivittäinen kulutus. Pitkillä matkoilla tarvitaan usein DC-pikalatausta. Eri lataustapojen käyttötarkoitukset on eroteltu artikkelissa pikalatauksen ja hitaan latauksen erot.

Usein kysyttyä kotilatausasemasta

Riittääkö 3,7 kW latausteho sähköautolle?

Se voi riittää, jos päivittäinen ajomäärä on maltillinen ja auto on latauksessa yön yli. Esimerkiksi kahdeksassa tunnissa 3,7 kW teho tuottaa laskennallisesti lähes 30 kWh energiaa ennen häviöitä. Suurempi teho tuo joustoa, mutta sitä ei tarvita vain siksi, että autossa on suuri akku.

Voiko 22 kW aseman asentaa, vaikka auto ottaa vain 11 kW?

Teknisesti se voi olla mahdollista, jos sähköjärjestelmä sen sallii, mutta auto latautuu silti enintään oman AC-laturinsa teholla. Tulevaisuuden varautumista kannattaa verrata suuremman laitteen, kaapeloinnin ja mahdollisen liittymämuutoksen kustannukseen.

Tarvitaanko latausasemalle internetyhteys?

Peruslataus voi toimia ilman jatkuvaa internetyhteyttä, mutta sovellus, etähallinta, hintaperusteinen ajastus ja ohjelmistopäivitykset voivat vaatia Wi-Fi-, Ethernet- tai mobiiliyhteyden. Ennen ostoa kannattaa tarkistaa, toimiiko asema myös palveluntarjoajan pilvipalvelun häiriötilanteessa.

Tärkein muistettava

Hyvä sähköauton kotilatausasema ei ole välttämättä tehokkain vaan parhaiten omaan kotiin mitoitettu. Selvitä ensin auton AC-latauskyky, pääsulakkeet, sähköjärjestelmän kunto ja tavallinen päivittäinen ajomäärä. Valitse sen jälkeen riittävä teho, mieluiten dynaaminen kuormanhallinta ja sellaiset älytoiminnot, joita oikeasti käytät. Ammattilaisen tekemä kartoitus ja eritelty tarjous ehkäisevät sekä turhia kustannuksia että myöhempiä turvallisuusongelmia.