Bensa vai diesel – kumpi on halvempi tavallisessa ajossa?

Bensa vai diesel on kysymys, johon ei ole yhtä kaikille sopivaa kilometrirajaa. Diesel kuluttaa usein vähemmän polttoainetta etenkin maantieajossa, mutta sen vuosikuluihin kuuluu käyttövoimavero ja joissakin autoissa kalliimpi tekniikka. Bensa-auto taas on monelle helpompi valinta vähäiseen ajoon, lyhyille matkoille ja kaupunkikäyttöön.

Ratkaisu kannattaa tehdä vertaamalla kahta mahdollisimman samanlaista autoa: sama kokoluokka, ikä, teho, varustelu ja kunto. Tarkista lisäksi bensan ja dieselin nykyinen hintataso, sillä polttoaineiden välinen hintaero voi muuttua. Pelkkä tankkaushinta ei kuitenkaan kerro, kumpi auto tulee kokonaisuutena halvemmaksi.

Ajomäärä ratkaisee, mutta ei yksin

Dieselauton kannattavuus paranee tavallisesti ajomäärän kasvaessa. Syy on yksinkertainen: jos diesel kuluttaa jokaista sataa kilometriä kohti vähemmän euroja, säästö kertyy jokaisella ajokilometrillä. Pienellä vuosiajolla säästö voi jäädä niin pieneksi, ettei se kata käyttövoimaveroa tai auton mahdollista korkeampaa hankintahintaa.

Ajokilometrien lisäksi on katsottava, missä kilometrit syntyvät. Tasainen maantieajo on dieselmoottorille usein edullinen käyttöympäristö. Lyhyillä kaupunkimatkoilla moottori ja pakokaasujen puhdistusjärjestelmät eivät aina ehdi lämmetä kunnolla, jolloin kulutus kasvaa ja dieseltekniikan hyöty pienenee. Sama 15 000 kilometrin vuosiajo voi siis tarkoittaa aivan eri lopputulosta riippuen siitä, koostuuko se pitkistä työmatkoista vai muutaman kilometrin asiointiajoista.

Näin lasket bensa- ja dieselauton polttoainekulut

Vuotuinen polttoainekulu voidaan laskea kaavalla:

vuosikulut euroina = vuosikilometrit ÷ 100 × kulutus l/100 km × polttoaineen litrahinta

Käytä laskelmassa auton todellista kulutusta, ei vain valmistajan ilmoittamaa arvoa. Talvi, ajonopeus, kuorma, renkaat ja ajotapa voivat muuttaa kulutusta selvästi. Oman matkan tai vuosiajon kustannukset voit myös laskea polttoainekuluina ajomatkalle.

Seuraava taulukko on vain laskentaesimerkki, ei tämänhetkinen hintaennuste. Bensa-auton kulutuksena käytetään 6,8 l/100 km ja litrahintana 1,85 euroa. Dieselauton kulutus on 5,4 l/100 km ja litrahinta 1,75 euroa.

Esimerkissä diesel säästää noin 3,13 euroa sataa kilometriä kohti. Jos dieselauton käyttövoimavero ja muut vuositasolle jaetut lisäkulut olisivat yhteensä esimerkiksi 550 euroa, laskennallinen tasapiste olisi noin 17 600 kilometriä vuodessa. Todellinen raja voi olla selvästi alempi tai korkeampi. Tarkempi vertailu eri käyttövoimien välillä löytyy sivulta, joka näyttää bensan, dieselin ja sähkön hinnan 100 km:lle.

Käyttövoimavero muuttaa dieselvertailua Suomessa

Arkikielessä puhutaan usein dieselverosta. Virallinen termi on käyttövoimavero. Bensiinikäyttöisestä henkilöautosta maksetaan ajoneuvoveron perusveroa, kun taas dieselautosta maksetaan perusveron lisäksi käyttövoimaveroa. Tämän vuoksi kahden auton vertailussa pitää tarkistaa kummankin ajoneuvovero rekisteritiedoista eikä käyttää yleistä arviota.

Raskaassa dieselautossa käyttövoimavero voi olla suurempi kuin kevyemmässä mallissa. Samalla iso diesel voi säästää paljon polttoainetta verrattuna saman kokoluokan bensiiniautoon. Vero ei siis automaattisesti tee dieselistä kallista, mutta se nostaa ajomäärää, jolla pienempi kulutus alkaa tuottaa todellista säästöä. Dieselostosta harkitsevan kannattaa erottaa polttoainekulut, verot ja huollot toisistaan; dieselauton kokonaiskulut on käsitelty tarkemmin omassa oppaassaan.

Huollot ja ajotapa voivat kääntää tuloksen

Modernissa dieselautossa on usein hiukkassuodatin sekä typen oksideja vähentävä järjestelmä, johon voi kuulua AdBlue-neste. Järjestelmät toimivat hyvin, kun auto on kunnossa ja sillä ajetaan sille sopivalla tavalla. Runsas lyhytajo voi kuitenkin vaikeuttaa hiukkassuodattimen puhdistusjaksoja. Käytettyä dieseliä ostaessa on siksi tärkeää selvittää huoltohistoria, vikavalot, mahdolliset päästöjärjestelmän korjaukset ja se, millaisessa ajossa auto on aiemmin ollut.

Bensa-auto ei ole automaattisesti yksinkertainen tai halpa huoltaa. Suorasuihkutus, turboahdin, automaattivaihteisto ja uudemmissa autoissa myös bensiinin hiukkassuodatin voivat tuoda omat huoltotarpeensa. Vertailu pitää tehdä automallien, ei pelkkien polttoaineiden välillä. Hyvin huollettu diesel voi olla luotettavampi valinta kuin laiminlyöty bensa-auto ja päinvastoin.

Myös vakuutukset, renkaat, rahoitus, arvonalenema ja korjausvaraus vaikuttavat enemmän kuin moni arvioi. Siksi lopullisessa päätöksessä on hyvä huomioida auton omistamisen kaikki kulut, eikä ainoastaan tankkaamista ja veroa.

Milloin bensa-auto on yleensä järkevämpi?

Bensa-auto on usein luonteva valinta, kun vuosittainen ajomäärä jää melko pieneksi, ajo koostuu lyhyistä matkoista tai autoa käytetään pääasiassa kaupungissa. Se voi olla hyvä vaihtoehto myös silloin, kun saman ikäinen ja kuntoinen bensa-auto on selvästi dieselversiota edullisempi ostaa.

Vähän ajavalle tärkeää on kiinteiden kulujen hallinta. Vaikka diesel säästäisi jokaisella sadalla kilometrillä, säästö ei välttämättä ehdi vuodessa kattamaan käyttövoimaveroa. Bensa-auton etu ei silti synny automaattisesti: suuri ja tehokas bensiinimoottori voi kuluttaa niin paljon, että pienikulutuksinen diesel säilyy kilpailukykyisenä jo kohtalaisella ajolla.

Milloin dieselauto voi kannattaa?

Diesel voi olla vahva vaihtoehto, kun ajoa kertyy paljon ja suuri osa siitä on pitkää, tasaista maantieajoa. Se sopii usein myös isoon autoon, runsaaseen kuormaan ja perävaunun vetoon, jos vertailtavan mallin kulutus ja suorituskyky vastaavat omaa tarvetta. Tällöin dieselmoottorin pienempi kulutus voi tuottaa merkittävän vuosittaisen säästön.

Ajomäärää ei silti pidä arvioida vain tulevan vuoden perusteella. Jos elämäntilanne, työmatka tai auton käyttötarkoitus voi muuttua, laske vähintään kaksi skenaariota: nykyinen vuosiajo ja selvästi pienempi ajomäärä. Näin näet, jääkö diesel edelleen järkeväksi, vaikka kilometrit vähenevät.

Vertaa käytettyjä autoja samalla laskentapohjalla

Käytetyn auton kohdalla hankintahinta ja jälleenmyyntiarvo voivat ratkaista enemmän kuin polttoaine. Jos dieselversio maksaa esimerkiksi 2 000 euroa enemmän, tämä hintaero pitää jakaa arvioidulle omistusajalle. Viiden vuoden omistuksessa ero vastaa 400 euroa vuodessa ennen rahoituskuluja. Toisaalta joissakin käytetyissä malleissa diesel voi olla bensiiniversiota halvempi, jolloin laskelma muuttuu kokonaan.

Kirjaa vertailuun kummankin auton ostohinta, arvioitu myyntiarvo, vuosikilometrit, todellinen kulutus, litrahinta, ajoneuvovero, vakuutus, huollot ja korjausvaraus. Laske tulos samalle omistusajalle. Tämä estää tilanteen, jossa halpa tankkaus näyttää hyvältä, vaikka auton kokonaiskustannus olisi suurempi.

Kumpi kannattaa valita?

Bensa on tavallisessa ajossa usein turvallinen valinta vähäisiin kilometreihin ja lyhyille matkoille. Diesel voi tulla halvemmaksi, kun ajoa on paljon, matkat ovat pitkiä ja polttoainesäästö ylittää käyttövoimaveron sekä muut mahdolliset lisäkulut. Yhtä yleispätevää kilometrirajaa ei ole.

Paras päätös syntyy konkreettisesta autokohtaisesta laskelmasta. Vertaa kahta todellista vaihtoehtoa, käytä omaa vuosiajoasi ja tee laskelma myös muuttuvilla polttoainehinnoilla. Näin bensa vai diesel -valinta perustuu omaan käyttöön eikä vanhaan nyrkkisääntöön.