Sähköauto vai lataushybridi – kumpi tulee halvemmaksi?

Sähköauto vai lataushybridi on valinta, jossa pelkkä auton ostohinta ei kerro edullisempaa vaihtoehtoa. Kokonaiskulut riippuvat siitä, kuinka paljon ajat, missä voit ladata, miten pitkiä matkoja teet ja kuinka suuren osan lataushybridin ajoista pystyt ajamaan sähköllä. Täyssähköauto on yleensä energiakuluiltaan yksinkertaisempi, mutta lataushybridi voi tuntua joustavammalta, jos pitkät matkat ovat yleisiä tai latausverkoston käyttö ei sovi omaan arkeen.

Suomessa vertailuun vaikuttavat myös talvi, auton arvonalenema, huolto, ajoneuvovero ja energian hinnan vaihtelu. Siksi kannattaa tarkastella oman auton käyttöä vähintään muutaman vuoden ajalta eikä vain seuraavaa tankkausta tai latausta. Vertailun lähtökohdaksi voi tarkistaa bensan ja dieselin hinnat sekä arvioida, kuinka paljon oma ajomäärä muuttaa vuosikuluja.

Kumpi on halvempi ajossa?

Täyssähköauton ajokustannus muodostuu käytännössä kulutetuista kilowattitunneista. Kun auto ladataan pääosin kotona, sähkön kokonaishinta ja auton kulutus ratkaisevat. Julkisessa pikalatauksessa hinta voi olla kotilatausta korkeampi, joten paljon matkalla lataavan kannattaa laskea kustannukset omien lataustapojensa mukaan. Ajankohtaista hintatasoa voi tarkastella sivulta pörssisähkön hintaennuste, mutta lopulliseen kotilatauksen hintaan kuuluvat myös sähkösopimuksen muut osat, siirto ja verot.

Lataushybridin kulut muodostuvat kahdesta energiasta. Lyhyet arkimatkat voivat onnistua pääosin sähköllä, mutta akun tyhjennyttyä auto käyttää bensiiniä tai dieseliä. Siksi valmistajan ilmoittama pieni yhdistetty kulutus ei yksin kerro arjen kustannusta. Jos autoa ei ladata säännöllisesti, mukana kulkevan akun ja kahden voimansiirron massa voi tehdä polttoaineajosta yllättävän kuluttavaa.

Esimerkkilaskelma 15 000 kilometrin vuosiajolla

Seuraava taulukko on havainnollistava esimerkki, ei tämän hetken hintalupaus. Oletuksena sähkön energian, siirron ja verojen yhteishinta on 0,20 euroa kilowattitunnilta ja bensiini 1,85 euroa litralta. Täyssähköauton kulutukseksi oletetaan 20 kWh/100 km. Lataushybridillä 60 % ajosta ajetaan sähköllä kulutuksella 22 kWh/100 km ja loput bensiinillä kulutuksella 6,5 l/100 km.

Esimerkissä täyssähköauto säästää energiassa noin 518 euroa vuodessa. Ero voi olla suurempi, jos lataushybridiä ajetaan paljon polttomoottorilla, tai pienempi, jos lähes kaikki sen matkat mahtuvat sähköiseen toimintamatkaan. Oman auton kulutuksen voi arvioida tarkemmin sivulla laske ajamisen polttoainekulut. Laajempi bensiinin, dieselin ja sähkön vertailu löytyy myös oppaasta 100 kilometrin kustannusvertailu.

Kotilataus ratkaisee yllättävän paljon

Molemmat autotyypit hyötyvät toimivasta kotilatauksesta, mutta lataushybridille säännöllisyys on erityisen tärkeää. Sen pieni tai keskikokoinen ajoakku kannattaa ladata usein, jotta arkimatkat voidaan ajaa sähköllä. Jos lataaminen jää satunnaiseksi, auto toimii suuren osan ajasta tavallisen hybridin tai bensiiniauton tapaan, vaikka hankintahinnassa ja painossa on mukana myös ladattavan järjestelmän kustannus.

Täyssähköautolla kotilataus vähentää riippuvuutta julkisista asemista. Auto voidaan ladata yön aikana, ja lähtöön saa yleensä riittävän toimintamatkan ilman erillistä pysähdystä. Ennen auton ostamista on silti selvitettävä latauspaikan teho, sähköliittymän kapasiteetti, mahdollinen kuormanhallinta ja taloyhtiön päätöksenteko. Latausratkaisu on osa auton kokonaiskustannusta, ei irrallinen lisävaruste.

Entä hankintahinta, huolto ja verot?

Hankintahintaa kannattaa verrata saman kokoluokan, varustelun ja iän autoissa. Halvempi ostohinta ei automaattisesti tarkoita pienempiä kokonaiskuluja, jos energia, huollot tai arvonalenema ovat myöhemmin suuremmat. Käytettyä autoa ostettaessa akun kunto, takuun jäljellä oleva aika, latausliittimet ja todellinen talvinen toimintamatka ovat olennaisia molemmissa autotyypeissä.

Täyssähköautossa ei ole moottoriöljyä, pakoputkistoa tai monia polttomoottorin kuluvia osia. Se voi vähentää tavanomaisia voimansiirron huoltotöitä. Lataushybridissä huollettavana ovat sekä polttomoottori apulaitteineen että sähköinen järjestelmä. Toisaalta yksittäisten mallien huolto-ohjelmat, varaosahinnat ja vakuutukset vaihtelevat paljon, joten päätös kannattaa tehdä automallin eikä vain käyttövoiman perusteella.

Suomessa molempiin voi kohdistua ajoneuvoveron perusvero ja käyttövoimavero eri perusteilla. Tarkka määrä riippuu muun muassa auton kokonaismassasta, hiilidioksidipäästöstä, käyttövoimasta ja käyttöönottopäivästä. Ajantasainen summa kannattaa tarkistaa Traficomin ajoneuvoverolaskurista juuri sille autolle, jota harkitset.

Sähköauto ja lataushybridi Suomen talvessa

Pakkanen lisää energiankulutusta molemmissa vaihtoehdoissa. Täyssähköautossa lämmitys ja akun lämpötilanhallinta pienentävät käytettävissä olevaa toimintamatkaa. Lataushybridissä sähköinen toimintamatka lyhenee, ja osa malleista käynnistää polttomoottorin lämmitystä tai tehontarvetta varten. Siksi koeajon ja kulutusvertailun pitäisi vastata omaa talviajoa, ei vain kesäolosuhteita.

Jos päivittäinen ajomatka on lähellä auton ilmoitettua sähköistä toimintamatkaa, talven vaikutus on huomioitava varmuusmarginaalina. Esilämmitys latauksen aikana parantaa mukavuutta ja voi säästää ajoakun energiaa. Lisää käytännön tietoa löytyy oppaasta sähköauto talvella.

Milloin täyssähköauto kannattaa valita?

Täyssähköauto on usein vahvin vaihtoehto, kun kotona tai työpaikalla voi ladata, vuosittainen ajomäärä on vähintään kohtuullinen ja tavalliset reitit mahtuvat helposti auton todelliseen toimintamatkaan. Se sopii myös paljon ajavalle, jos pitkien matkojen lataustauot voidaan sovittaa reitteihin. Mitä suurempi osuus latauksesta tehdään edullisesti kotona, sitä selvemmin sähköauton käyttökulut yleensä erottuvat edukseen.

Milloin lataushybridi voi olla järkevämpi?

Lataushybridi voi sopia kuljettajalle, jonka tavalliset arkimatkat ovat lyhyitä ja ladattavissa päivittäin, mutta jonka käyttöön kuuluu säännöllisesti pitkiä tai syrjäisille alueille suuntautuvia matkoja. Se voi myös olla siirtymävaiheen ratkaisu, jos täyssähköauton toimintamatka tai reittien latausvarmuus ei vielä tunnu riittävältä.

Valinta ei kuitenkaan ole taloudellinen, jos autoa ei aiota ladata. Tällöin kannattaa vertailla myös tavallista hybridiä tai tehokasta bensiiniautoa. Lataushybridin vahvuus syntyy siitä, että lyhyet matkat ajetaan sähköllä ja polttomoottoria käytetään pääasiassa niissä tilanteissa, joissa siitä on todellista hyötyä.

Arvonalenema voi ratkaista enemmän kuin energia

Auton arvonalenema on usein suurempi kuluerä kuin sähkön ja polttoaineen välinen ero. Täyssähköauton jälleenmyyntiarvoon vaikuttavat muun muassa akun kunto, latausnopeus, toimintamatka ja se, kuinka hyvin auton tekniikka vastaa myöhempien ostajien odotuksia. Lataushybridissä ostajaa kiinnostavat lisäksi polttomoottorin huoltohistoria, sähköisen toimintamatkan säilyminen ja se, onko autoa käytetty säännöllisesti sähköllä.

Uutta tai käytettyä autoa vertaillessa kannattaa arvioida realistinen myyntihinta kolmen tai viiden vuoden päähän. Täsmällistä arvoa ei voi ennustaa, mutta riskiä voi pienentää valitsemalla omaan käyttöön sopivan auton, yleisen latausliitännän, riittävän akkutakuun ja hyvin dokumentoidun huoltohistorian. Hyväkään energiatalous ei korvaa suurta arvonalenemaa, jos auto ostetaan liian kalliilla tai vaihdetaan nopeasti.

Tärkein valintaperuste: oma ajoprofiili

Ennen päätöstä kirjaa ylös kolme asiaa: vuotuiset kilometrit, pisin tavallinen ajomatka ja se osuus päivistä, jolloin auto voidaan ladata kotona tai työpaikalla. Tarkista sitten kahden tai kolmen kiinnostavan automallin todellinen kulutus, talvinen toimintamatka, vakuutus, verot, huolto-ohjelma ja arvioitu jälleenmyyntiarvo. Samankin käyttövoiman autot voivat erota toisistaan enemmän kuin yleinen vertailu antaa ymmärtää.

Kun sähköautoa ja lataushybridiä verrataan kokonaisuutena, täyssähköauto tulee usein halvemmaksi silloin, kun lataus on helppoa ja auton toimintamatka riittää arkeen. Lataushybridi puolestaan voi olla perusteltu, kun sähköajo kattaa suurimman osan päivittäisistä matkoista mutta polttomoottorin joustavuutta tarvitaan säännöllisesti. Tee päätös todellisten vuosikilometrien, lataustavan, talviajon ja omistusajan perusteella. Silloin vertailu kertoo enemmän kuin yksittäinen kulutuslukema tai auton myyntihinta.